Kirjoitin muutama vuosi sitten runon, jonka lausuin Raahen Taiteidenyössä. Ihminen on taipuvainen arvottamaan asioita, ja myös sellaista tapahtuu, että vähätellään toisten kokemuksia ja tunteita. Mutta kenellä on mandaattia kertoa, mikä asia kenellekin voi tuntua ikävältä ja tuskalliselta ja kenellä on mandaattia sanoa miten kukakin voi ja saa kokea ja tuntea?
Maailman suurin tuska
Äiti itkien vauvansa haudalle kukkia vie,
se tuska kai kaikkein suurin lie.
”Miksi? Voi miksi?!? Kertokaa! En jaksa huutaa lujempaa.”
Lapsi nälkäinen, sylissä köyhyyden,
kohtalon polku on kivinen.
Sydäntä raastaa, ”Onko ruokaa? Edes hitusen?”
Vatsa kurnien pieni nukahtaa ja
toivoo huomista parempaa.
Nuori miettii. Itkuun purskahtaa:
”Miksi käy niin, että ystävät saavatkin surunkyyneliin?”
Aikuinen öitänsä valvoo
ajatuksissaan ryömii, tarpoo
työ raskas päälle painaa
liikaa miehellä lainaa.
”Miksi rakkaus ontui, kariutui?”
Tuskaansa tielle huutaa:
”Mä mitä tein väärin, kun sydämen liekki sammui?”
Tämä tuskako kaikkein suurin on, kun
rakkaus ei ollutkaan loputon?
Vanhus vuoteessaan voihkii, vaikeroi:
”Olisipa jo aamunkoi, voi hoitajat! Tulkaa jo Oi!
Joko maallinen matkani päättyä saa?
Pois mieleni täältä jo haluaa,
tuskaani enää kestä mä en.
Ei, nyt ymmärrän
ken jo arvata voinee sen?
Se maailman suurin tuska on jokaisen ihmisen yksittäinen.
-Mielenterveyspäivänä 10.10.2020 Karoliina T. –
Tämän runon myötä toivon, että voisit pysähtyä ajattelemaan sitä, miten kohtaat toisen ihmisen. Miten häneen ja hänen kokemuksiinsa ja tunteisiinsa suhtaudut? Entä minkälaista kohtelua itse saat?
Entä onko sinulla tilaa omille tunteillesi ja kokemuksillesi siellä, missä elät? Toivon, että vastauksesi on kyllä, mutta jos se onkin niin, että havahduit siihen, ettei niille olekaan tilaa, niin muista, että yksin ei tarvitse jäädä. Apua on saatavilla. Ja kun otat askelen sitä kohti, että pyydät apua, niin pääset elämässä sitä kohti, mikä on enemmän totta sinulle, ja saat elää vapaampaa ja arvokkaampaa elämää. Avunpyytäminen voi olla iso kynnys, sillä se voi aiheuttaa esimerkiksi häpeää ja pelkoa ja syyllisyyttä. Positiivinenkin muutos voi pelottaa, ja estää ottamasta sitä askelta, että pyytää ja ottaa vastaan apua. Muista kuitenkin, että sinunkin tunteillasi ja kokemuksillasi on yhtä suuri arvo kuin toistenkin. Elämä on lahja. Elä se elämääsi kunnioittaen. https://tunnetaideterapia.wordpress.com/yhteystiedot/
Rakkaudella, Karoliina
- hyvinvointia sinun ja läheisesi parhaaksi - 