Silloin, kun sinussa aktivoituu tällainen hylätyksitulemisen pelko, ja siitä seuraava tarve yhteyteen, on hyvä muistaa että toisellakin osapuolella on omat tunteet ja tarpeet, ja aina ne eivät välttämättä ole samanaikaisia, eli tarve yhteyteen tässä hetkessä ei välttämättä ole yhtä suuri kuin toisella. Toiselle se, että väkisin yrität saada häntä yhteyteen voi tarkoittaa sitä, että tulee tarve etääntyä yhteydestä, jotta voi tuntea itsensä vapaaksi, kun toinen hylätyksitulemisen pelossa yrittää saada hänet yhteyteen jopa ahdistavalta tuntuvalla tavalla. Se ei aina tarkoita sitä, ettetkö olisi hänelle tärkeä ja etteikö hän haluaisi yhteyttä teidän välille.
Avainsana-arkisto:ystävyys
ODOTUS…
Löysin kaappia siivotessani vanhan päiväkirjani, jonka sain aikoinaan todella vaikeassa elämäntilanteessani eräältä arjen enkeliltä, joka asui naapurissani, ja halusi pyyteettömästi olla tukenani. Olin kirjoittanut silloin ajatuksiani ylös, ja tässä niistä yksi, jonka eteen pysähdyin ja luin monta kertaa. Tuohon aikaan pelko j aepätoivo olovat päällimmäiset tunteet, joita koin
Ohuen ohut verho näkyvän ja näkymättömän välillä.
Joskus tuntuu siltä kuin olisin yhtä aikaa elävä ja kuollut. Merkityksellisyyden kysymykset pyörivät mielessä ja tunnen kuin vajoaisin tyhjyyteen. Paikkaan, missä ei ole mitään, eikä millään ole merkitystä. Ja silti on. Olen tuon tuosta kohtaamassa oman olemassaoloni kysymyksiä. Huomaan, että olen ihmisenä jonkinlaisessa suuressa murroksessa. Osa minusta kuolee hänen kuolemansa mukana, mutta jokin uusi versoaa sisältäni, ja samassa tunnen, että myös hän, rakas ystäväni iloitsee siitä, siellä elämän ja kuoleman rajan toisella puolella. Myös käsitykseni todellisuudesta ja näkyvän ja näkymättömän yhteydestä on muuttumassa. Se mitä on elämän ja kuoleman välillä, onkin paljon enemmän, sen raja on paljon ohuempi, se on kuin ohut, läpikuultava verho, jota kevyt tuuli voi heiluttaa, ja silloin ne ovat hetken aikaa aivan yhtä, elämä ja kuolema. Ja rakkaus ulottuuverhon molemmille puolille, nyt vieläkin vahvempana siteenä kuin olin ennen käsittänytkään.
