Avainsana-arkisto:ysävällisyys

Nappaan kuitenkin suksen käsiini, ja ojennan sen hieman nolona ja varuillaan olevalle pikkupojalle. Suloinen, ajattelen. Isänsä, oletettavasti, katselee kauempana, varuillaan hänkin. Kiittelee kuitenkin kovasti. ”Eipä kestä!” huikkaan. ”Onkohan täällä stidejä?” ”Ei taida olla, omat tulentekovälineet ne pitää olla mukana.” Kuulen hänen äänessään häpeän aiheuttaman aggressiivisuuden, joka meinaa tarttua minuun. Tarkistan tilukset ja kysäisen vielä tietä. Mies neuvoo, vielä vihamielisyyttä äänessään. Kiitän häntä aidosti kiitollisena ja huomaan, että ystävällinen vastaukseni saa hänen suojakuorensa murtumaan ja hän on hieman hämillään ja yllättynyt siitä mitä tapahtui.